Life at Konecranes From technician to engineer

Starting with persistence - not a plan

When Niko Syrjälä finished secondary school, he didn’t have a clear roadmap. “I wasn’t sure what I wanted to do,” he says. “So I decided to keep my options open - I studied both vocational training and high school at the same time.” That dual path gave him a strong foundation in electrical work and automation, but his real education came through experience.

Life moved quickly. Niko became a father, and suddenly school wasn’t the only thing that needed his time. “I needed to start working,” he says. “There wasn’t room for hesitation - I had responsibilities.” He started looking for industrial jobs and eventually found his way to Konecranes. “I applied, followed up, and got lucky with timing. That’s how I got my foot in the door.”

Building confidence through variety

Niko began in maintenance and installation, working in MTS (Machine tool service). As his skills grew, so did his interest in the broader world of service. Eventually, he moved to the CS (Crane Service) team, where the work became more complex, fast-paced, and varied.

Today, he works as a service technician - supporting installations, repairs, modernisations, and troubleshooting across the Pirkanmaa region. “What I like most is the variation,” he says. “You might go to three different sites in one day, or spend several days focused on one big installation. No two jobs are the same.”

The challenge is part of the reward. “You have to stay sharp. Customers expect you to solve problems quickly and safely - and often with minimal downtime. It’s stressful at times, but also really satisfying when you get things running again.”

Balancing work, family, and personal growth

Despite the demands of work and family life, Niko made the decision to go back to school and pursue an engineering degree. “It wasn’t easy,” he admits. “But I wanted to grow - not just in skills, but in the way I think about the work.”

He’s nearly finished now, having completed most of the degree while working full-time. The combination of classroom learning and field experience has helped him approach technical challenges from a broader perspective. “Sometimes in school, they show you how something should work on paper. In the field, you see what actually happens. Having both views makes you a better problem-solver.”

He’s also had support along the way. “Konecranes has been flexible when I needed it - whether it was adjusting my schedule or helping with project topics. That support has made a big difference.”

A job that creates visible impact

Some of Niko’s proudest moments come from knowing his work makes a lasting difference - not just for the customer, but for the public too.

One highlight? Helping install the massive media cube crane inside a hockey arena. “Every time I watch a hockey game in that arena and look up at that media cube, I think - yeah, I helped put that up,” he says. “It’s not just a piece of equipment - it’s part of a place people love. That feels good.”

Moments like that keep him motivated. “You don’t always get recognition, especially in technical roles. But when you know you’ve done something that works - and works well - that’s enough.”

Recognition that matters

Still, it’s nice when others notice. Niko recalls a recent team meeting where three of his recent customer jobs were highlighted - each with a perfect service score.

“Those scores come from customer feedback,” he says. “So when they read out your name and say the customer gave it full marks, that means something. It tells you that you’re doing the right things.”

Looking ahead

With an engineering degree nearly completed and years of hands-on experience under his belt, Niko is thinking about the future. “I’m not in a rush to leave the field,” he says. “I enjoy the work and the variety. But I also see myself using my degree - maybe in technical planning or training others.”

He’s especially interested in helping new technicians grow with the right mix of theory and practical understanding. “There’s so much you learn only by doing. I’d like to help pass that on.”

Advice to others

For those just starting out, Niko’s advice is simple: Don’t wait until you feel ready. Jump in. Learn as you go.

He adds: “You can’t plan your whole career in advance. But if you stay open, curious, and willing to work, the right path starts to reveal itself.”

Tapaa Niko Syrjälä

Huoltoasentajasta insinööriksi: käytännön kautta eteenpäin

Kaikki lähti tekemisen meiningistä

Kun Niko pääsi peruskoulusta, tulevaisuus oli vielä auki.

”En oikeastaan tiennyt mitä halusin tehdä,” hän nauraa. ” Päätin pitää ovet auki ja menin konelukioon. Se oli sellainen neljävuotinen joka paikan höylän ammatillinen koulutus. ”

Koulutus antoi hyvän pohjan mekaniikkaan sekä sähkö- ja automaatiotekniikkaan, mutta todellinen oppi tuli vasta töissä. Elämä meni eteenpäin vauhdilla myös siviilielämässä: Niko sai lapsen ja vastuu kasvoi nopeasti. ”Siinä kohtaa ei ollut aikaa miettiä liikoja, piti vaan saada töitä ja alkaa tekemään.”

Tehtyään muutaman vuoden hitsaus- ja koneasennustehtäviä hän päätyi Konecranesille.

”Olin ensin alihankintayrityksen kautta asentajana Konecranesin tuotteille, kun kuulin naapuriltani avoimesta hommasta Konecranesilla. Hain paikkaa, soitin perään ja pidin yhteyttä. Sitten osui oikea hetki, ja sillä lailla sain jalkaa oven väliin.”

Hommien vaihtelevuus pitää virkeänä

Alkuun Niko teki teollisuuden kunnossapitoa tuotanto- ja työstökoneiden parissa. Kokemuksen karttuessa kiinnostus nostureihin kasvoi, ja pian hän siirtyi nosturihuoltoon.

”Nosturihuolto ja MTS (tuotanto- ja työstökonehuolto) on sinällään täysin erilaisia. Nosturihuollossa tehdään enemmän esimerkiksi lakisääteisiä vuositarkastuksia ja vuosihuoltoja. Tuotanto- ja työstökonepuolella ei tämmöisiä juurikaan ole. ”

Nykyään Niko tekee nosturihuoltoasentajan hommia eli asennuksia, korjauksia, modernisointeja ja vianhakuja eri puolilla Pirkanmaata.

”Parasta on just se vaihtelevuus. Yhtenä päivänä kolmella asiakkaalla, seuraavaksi useampi päivä yhdessä isossa projektissa. Ei pääse tylsistymään.” Välillä tulee vastaan paineita ja tiukkoja tilanteita, mutta se kuuluu asiaan.

”Monesti asiakas odottaa, että ongelma hoituu nopeasti, turvallisesti ja mielellään ilman että tuotanto pysähtyy. Kyllä siinä joskus syke nousee, mutta onhan se siisti fiilis, kun homma toimii ja nosturi liikkuu taas.”

Työ, perhe ja opiskelu samassa paketissa

Työn ja perheen rinnalla Niko päätti vielä hypätä takaisin koulunpenkille ja aloittaa konetekniikan insinööriopinnot.

”Ei se helppoa ollut,” hän myöntää. ”Mutta halusin kehittyä, en pelkästään teknisesti vaan myös siinä, miten ajattelen tätä hommaa.”

Nyt opinnot ovat loppusuoralla ja ne on tehty työn ohella.

”Koulussa opetetaan, miten asioiden pitäis toimia. Kentällä näkee, miten ne oikeesti toimii. Kun ymmärtää molemmat puolet, niin ongelmat ratkeaa ihan eri tavalla.”

Työnantajaltakin on tullut tukea. ”Konecranes on ollut joustava ja auttanut aikataulujen ja projektien kanssa. Se on tehnyt opiskelusta paljon helpompaa.”

Työstä jää näkyvä jälki

Niko kertoo, että parhaat hetket liittyvät siihen, kun oman työn jälki näkyy konkreettisesti, ei pelkästään asiakkaalle, vaan joskus ihan koko yleisölle.

”Yksi mieleen jäänyt projekti oli se, kun asennettiin jättimäinen mediakuution nosturi tapahtuma-areenalle,” hän muistelee. ”Aina kun olen kattomassa lätkäpeliä ja näen sen kuution, ajattelen, että olin muuten itse mukana laittamassa sen paikalleen,” hän hymyilee.

Teknisissä hommissa ei aina saa suurelta yleisöltä kiitosta, mutta Niko sanoo, ettei sitä aina tarvitakaan. ”Kun tiedät itse tehneesi työn kunnolla, se riittää. Se on se paras palkinto.”